Uusi vuosi puhaltaa monelle muullekin uusia tuulia. Monella tuntuu olevan tärkeä projekti priorisoida, järkeistää, vähentää ja tyhjentää ja tämä koskee myös kaikkea omistettua tavaraa. Nykyihmisellä sitä on paljon. Olen ympäristöalalla törmännyt monenmoisiin kulutusmittareihin, joilla saa näkyväksi esimerkiksi sen vanhan jääkaapintursakkeen energiankulutuksen ja sitä kautta voi yrittää ymmärtää, mitä se merkitsee vuositasolla myös rahassa. Mutta kuinka moni onkaan ajatellut, miten paljon materiaa, kilometrejä, raivattua metsää ja lotrattua vettä on siinä kaikessa tavarassa, jolla itsemme ympäröimme? Näitäkin asioita voi mitata, kylläkin huomattavasti hankalammin kuin kulutusmittarilla. On luotu jos jonkinmoisia kaavoja, joilla voi arvioida esimerkiksi sohvansa ympäristövaikutuksia. Ja niitä alkaa olla, kun lasketaan yhteen kaikki huonekalut, kaikki elektroniikka (hyödyllinen ja huviksi hankittu), muu sisustuskrääsä, vaatteet, kengät, autot, mopot, mautot ja jopot…
Kyllä tältä pohjalta kannattaakin kuluttamistaan ja tavaroidensa määrää miettiä. Harvoin tavaroita kuitenkaan kannattaa heittää suoranaisesti roskiin. Hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen ja kirppareilla (joko ihan paikan päällä tai netin välityksellä) myyminen ensisijaisesti, ja sitten materiaaleina kierrätettyä saa nykyään kaikenmoista käyttökelpoista, ja ne mistä ei enää sinällään ole käyttöön, voi purkaa osiksi ja tuunata uuteen käyttöön.
Uuden sijasta voi hankkia myös toisella kierroksella olevaa. Tämä on helpottunut huomattavasti, kun Suomestakin on tullut kirppismyönteinen ja jopa kirppistrendikäs maa. Naapurin tai tuttavan kanssa voi myös jakaa pakolliseksi kokemiaan tarvikkeita. Isompia hankintoja voi ostaa yhteiskäyttöön, ruohonleikkurista päivän lehteen. Ilman sen suurempaa vaivaa voi puolittaa tuotteiden ympäristövaikutuksen omalta kohdaltaan. Puhumattakaan hinnasta.
Ensisijaisesti kuitenkin keskittyisin miettimään, että mitä oikeasti tarvitsen. Käytänkö tätä vielä kuukauden päästä, tai edes huomenna? Kestääkö se mitään? Itseään voi haastaa myös miettimään, tietääkö mistä kyseinen tuote tulee. Selviääkö se ohjeista tai niskan lapusta? Kuka sen on tehnyt ja minkälaisissa oloissa? Kuka käärii rahat tästäkin tavarasta? Onko tavarassa ollut kaupan myös jonkun henki, eläinkokeiden tai lahdatun naudan muodossa? Näitä asioita kun alkaa hiljalleen tiedostaa, alkaa myös kuluttaminen vähentyä kummasti. Ja siihen oikeasti miellyttävään ja jo pitkän aikaa mielessä pyörineeseen ihanuuteen panostaessa tekee huomaamattaan hyvää: monen huonon tai keskinkertaisen sijasta hankkii jotain oikein hyvää ja pitkään juuri minulle sopivaa.
Vaikka tarkoituksena olisi tehdä komeroihin lisää tilaa, tuotteen laittaminen kiertoon on varmasti parempi ratkaisu kuin antaa sen vain täyttää komeron hyllyt, turhana ja tarpeettomana. Peukkuja siis teille kaikille uutta vuotta järkeistäen viettäville!
This goes out to all those of you who have begun their year cleaning out their corners of items no longer needed or used. Concidering what you actually need instead of the instant rush of what you want right this minute gives you a great headstart on the impact your purchases make to this world. Not as easy to measure as a simple energy meter might be with your age-old fridge, there still are great environmental issues attached to every product you buy. Just thinking of the mere amount of stuff we own, from clothes and shoes to furniture, electronics, cars, bicycles… It all cumulates.
So think before you buy. What makes it easier to think is to try and think of the history and journey behind each item. Who made it and under what conditions? Where it came from? Did anything die because you wanted this item? And how much more fulfilling it actually is to choose something you’ve wanted for a long time and know you’ll devour for as long as it is with you? Instead of multiple so-so items that last you a few months, why not choose something that is exactly you, exactly your taste and will last you years in use.
Ajatuksella,
With thoughts,













