 |
 |
Seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietettävä laskiainen on tunnettu katolisessa kirkossa kevätpaaston alkajaisjuhlana. Suomessa laskiaista on vietetty pakanallisista ajoista asti ja se on kuulunut pakanallisiin kevään juhliin. Laskiainen sijoittuu ajallisesti muinaiseurooppalaiseen vuodenvaihteeseen, ja siihen on liittynyt paljon erilaisia uskomuksia ja taikoja. Kuinka moni vielä toteuttaa näitä vanhoja tapoja, muun muassa työt pitää lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä ja saunassa käydään hipihiljaa valoisaan aikaan?
Kaikkialla taustastaan riippumatta laskiaiseen liitetään sekä runsas ruoka että ilonpito. Suomessa tarjoillaan perinteisesti hernekeittoa, joka juontaa juurensa laskiaisena tarjoillusta herneistä ja rukiista keitetystä liharokasta, joka koristeltiin siansorkilla. 1800-luvulla yleistyivät laskiaispullat, joiden täytteeksi on tarjolla hilloa tai mantelimassaa sekä kermavaahtoa. Ruokaan liittyi vahvasti uskomus, että mitä rasvaisempaa ruoka oli, sitä enemmän lihoivat siat sekä lypsivät lehmät. Rasvaa ei tietenkään pyyhitty pois, vaan jätettiin sormiin takaamaan hyvän viikatteen käsittelykyvyn.
Laskiaisen mäenlasku tehtiin tulevan vuoden sadon kunniaksi. Mitä pidemmälle päästiin, sen pidempiä olivat tulevat pellavat, hamput hienoja sekä nauriit lautasenkokoisia. Myös naapuria saatettiin kiusata toivomalla heidän pelloilleen tuppuroita ja tappuroita. Tämä tapa on luultavasti peräisin ajalta, jolloin naiset päättivät vuoden lankojen kehruun laskiaisen aikaan. Laskiaista voidaankin pitää naisten juhlana, jolla taattiin hyvä satovuosi, karjan kasvu ja vaateparsien riittävyys. Naisten tuli myös jättää hiukset auki ja harjata niitä, jotta pellavista tulisi puhtaita ja kiiltäviä. Kehruut ajoitettiin aikaan ennen laskiaista, jotta valoisammat päivät tämän jälkeen voitiin käyttää kutomiseen. Laskiaisena kehrääminen oli kiellettyä, koska muuten lampaat sairastuivat ja lehmät loukkaantuvat, uskottiin. Mäenlaskun tapa laskiaisena on yhä voimissaan sekä kouluissa että opiskelijoiden keskuudessa.
Ylen Elävässä arkistossa voi tutustua suomalaiseen laskiaisenviettoon videoiden myötä.
Internationally, Shrove Tuesday is associated with the lent before Easter. In Finland, however, there are several age-old pagan traditions preciding Christianity that form the basis for a modern-day Shrove Tuesday.
Shrove Tuesday has been a part of the pagan spring festivities, and it’s been placed around the turn of the year in the ancient European calendar. Because of this, there are several beliefs associated with the day.
Everywhere where Shrove Tuesday is celebrated, it is a festival of food and fun. In Finland, the day is usually marked by serving thick pea soup and offering a Shrove Tuesday bun (also known as semla in the English-speaking world) at the end. These buns are halved and stuffed with whipped cream and jam or almond paste, and are readily available in stores before the event. Food is one of the main sources for ancient beliefs that no longer are a part of the celebration. For instance, the food needed to be greasy and fatty. The more grease, the more the cattle would milk and the pigs would grow in the coming year. You weren’t supposed to wipe off the grease either because slippery fingers guaranteed a firm hand for the scythe.
A part that still remains of the pagan traditions is to go sledging down a hill on the day. Before though the belief was that the longer you can slide, the longer would your flaxes become, the finer your hemps and the larger your turnips. You could also wish ill for your neighbours’ fields as well. These traditions are likely part of the fact that the women spun their threads around that time. Shrove Tuesday can be said is a female festivity which guaranteed a good crop year, cattle growth and abundace of clothing – all chores very much associated with the females of the household. The women were also supposed to leave their hair untied and brush them thoroughly for shinier threads. On Shrove Tuesday however, it was believed that one shouldn’t be spinning because that would result in sick sheep and injured cattle. Nowadays, sledging is still enjoyed by school children and students throughout the country.
